Luukku 1: Kun saapuu joulu kaupunkiin

* Tämä  postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien joulukalenteria. Postauksen lopussa löytyy  lista kaikista osallistuvista blogeista, käy kurkkaamassa!
Instagram:  #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018
** Jutun kuvat valokuvaaja Photo Courtesy by Gregorio Görkem Arpakç ellei kuvan yhteydessä ole toisin mainittu.


[Kuva: Ludmila Vigo]

Milanon suomalaiset starttaavat jouluun vauhdikkaasti jo marraskuun viimeisenä viikonloppuna, kun historiallisen keskustan kauniissa miljöössä järjestetään joulutori. Tapahtuma on pääasiassa sisätiloissa, joten vilpoinen ilma tai vesisadekaan ei karkota joulumielellä varustettuja vieraita.

Tänä vuonna tori pystytettiin kolmannen kerran ja mukana oli osallistujia myös Norjasta, Ruotsista, Islannista ja Liettuasta. Edellisvuosien tapaan tälläkin kertaa tupa oli tulvillaan yleisöä, sillä kahden päivän aikana torilla kävi yli 5000 vierasta. Paitsi Pohjoisen jouluun ja kulttuuriin hullaantuneita italialaisia joulutori kokoaa yhteen myös Milanoon ja sen ympäristöön asettuneita suomalaisia, joita epävirallisten arvioiden mukaan on viitisensataa.

Milanon suomalaiset ovat aloitteellista, innokkasta ja tarmokkasta porukkaa, mutta mikä tärkeintä, erittäin yhteistyökykyistä ja -haluista. "Eriäviä mielipiteitä saa ja pitääkin esittää, koska vain sillä tavoin toimintaa voidaan kehittää.  Rakentava kritiikki ja ääretön luovuus yhdistettynä lievään hulluuteen on perusta, jonka pohjalta hommaa viedään eteenpäin hyvässä yhteishengessä", sanoo joulutori-idean äiti Eve Marian Schach.

Mutta mitä joulutori tällä kertaa tarjosi asiakkailleen?

Ken tästä portista astuu, se Joulumaahan tupsahtaa...
[Kuvat: vasemmalla Anna Maria Pulkki ja oikealla Ludmila Vigo]

Ihan ensimmäisenä vastaan tulvahtaa tunnelma. Kodikas, lämmin ja lempeän jouluinen. Portista sisäänastuessa kuin taikasauvan heilautuksesta talvinen kuulas metropoli katoaa ja tulija astuu joulumaahan, jossa tontut touhuavat siellä täällä ja jo ovelta voi erottaa joulupukin hohotuksen jostakin syvemmältä salista. Upeaa, että itse isäntäkin on kotosalla. Väkeä on paljon, mutta portilla vahtia pitävä tonttu huolehtii siitä, ettei liikaa tungosta synny ja kävijöillä on runsaasti tilaa tutustua joulutorin tarjontaan.

Ensimmäisessä aulassa leipuritontut esittelevät perinteisiä joululeivonnaisia sekä muorin aamuyön tunteina paistamaa tuoretta ruisleipää ja karjalanpiirakoita. Pöydät notkuvat kotimaisia herkkuja, joita porojen reessä Milanoon on matkannut pitkälti toistasataa kiloa. Tämän tietää kertoa herkuista vastaava tonttutyttö. Ja toden totta. Elintarvikkeita löytyy hapankorpuista hilloihin ja sumpista sinappiin unohtamatta salmiakkia, suklaata ja muita joulunajan karkkeja ja herkkuja.

Lahjatontut ovat valmiina paketoimaan asiakkaiden pajasta löytämiä aarteita ja joulupukki piipahtaa tervehtimässä ennen kuin häviää lapsikatraan kanssa takaisin työpajaan, suureen saliin, joka toimii myös torin päänäyttämönä. Tunnelmallisen pyöreän huoneen keskelle ja reunamille sijoitetuissa pisteissä käsityöläistontut ahkeroivat ja kertovat mitä ovat saaneet aikaan kuluvan vuoden aikana ja mitä lahjakääreistä voi siis löytyä aattona. On vaatteita, neuleita, koruja, käyttöesineitä, koristeita, kirjoja, kortteja, tuoksuja ja tietysti myös jouluntaikoja. Kaikki niin satumaista kuin joulumaassa voi olla.






Huopa ja puu. Luonnonmateriaalit. Luovuus ja käsillätekemisen taito. Näistä elementeistä syntyy ihania koriste- ja käyttöesineitä. Luonnollisesti tontut ja porot inspiroivat artesaaneja joulutuotteiden luomistyössä, mikä näkyy monipuolisena ja kekseliäänä tuotevalikoimana. Italiassa kun ollaan, niin täällä viini virtaa ja pullo harvoin viihtyy pitkään telineessä. Vaan poronmalliseen viinipullotelineeseen laadukkaan viinipullon jättää mielellään koristeeksi.

Miten voi paremmin varautua kosteaa kylmyyttä varten kuin villalla? Siinä missä takki, sukka, pipo, huivi ja käsineet pitävät kehon lämpimänä niin joulupallot, kynttilänaluset ja muut koristeet lämmittävät mieltä ja kotia. Mutta kylmään voi varautua myös lämpimin ja vitamiinipitoisin juomin. Suomesta tulevat mustikka-, puolukka- ja mustaherukkamehut soveltuvat glögin raaka-aineeksi, mutta maistuvat tietysti ihan sellaisenaan. Toki vitamiinit ja flavonoidit voi poimia myös kuivatuista suomalaisista metsämarjoista, joita saa torilta.

Taidekeramiikka, koristellut piparkakkutalot ja tuoksut ovat mainioita lahjavinkkejä, jotka sopivat viemiseksi myös illalliskutsuille. Korupuolelta löytyy erikoinen harvinaisuus, ja ensi vuonna monissa korvissa killuvatkin Suomen sentit. Toiseen korvaan pujotetaan yksi- ja kaksisenttisestä koottu koru ja toista somistaa viiden sentin koru. Harvinaisen käsintehdystä lahjasta tekee se, että suomalaiset yhden ja kahden sentin kolikot eivät ole käytössä, joten tässä on ainutlaatuinen tilaisuus saada kyseiset onnenlantit itselleen.


Kirjapisteessa on monipuolinen valikoima pohjoismaalaista, italiaksi käännettyä kirjallisuutta tunnetuilta taiteilijoilta, kuten Arto Paasilinna, Tove Jansson, Mauri Kunnas ja Astrid Lindgren. Vaan kirjatontut ovat mielissään siitä, että italialaisyleisö on kiinnostunut vähemmän tunnettujenkin kirjailijoiden tuotannosta. Pukinkonttiin pantavaksi on myös laadukasta suomenkielistä luettavaa, jota hankitaan paitsi viihdykkeeksi myös kielitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.


"Jouluruokaa siin on monenlaista, mooonenlaista..." Milanossa on leipomo, jonka ruistaikinajuuri on saanut epävirallisen, mutta erittäin luotettavan alkuperäissertifikaatin. Leivänleivonnan alkutaipaleella leipuri nimittäin kehitti ja vaivasi taikinajuurta moneen kertaan ennen kuin suomalainen vaimonsa hyväksyi lopputuotteen. Tuomarin roolissa vaimolla oli vahva meriitti, sillä hän oli tottunut saamaan leipää enoiltaan, joilla oli hallussaan yli sata vuotta vanha suomalainen taikinajuuri. Valitettavasti juuri oli hukkaantunut, joten siltä osin tuotekehitys alkoi alusta, mutta tänään uunista tulee tuoretta limppua ja muita lämpimäisiä päivittäin. Aitoa ruisleipää siis on saatavana muulloinkin kuin joulutoripöydässä. Myös karjalanpiirakoiden leipojia löytyy Milanon suomalaisten joukosta, joten kotimaisten perinneherkkujen perään ei tarvitse haikailla koko vuotta.

Siinä missä italialaiset vielä opettelevat ruisleivän, karjalanpiirakoiden, maustettujen maitosuklaiden ja salmiakin syöntiä niin piparkakut, joulutortut, piimäkakut ja muut Pohjolan tyypilliset joululeivonnaiset menevät kuin kuumille kiville. Kotonaleivottuja tottakai. Italialaisten asiakkaiden keskuudessa tämän joulun hittituote on suomalaisen pientoimittajan valmistama ruusunterälehtihillo.


[Kuva: Ludmila Vigo]
[Kuvat: vasemmanpuoleiset Ludmila Vigo ja muut Ninni Nykänen]

Joulujuhla on lasten juhla ja tämä näkyy torilla. Joulupukin ympärillä käy kuhina kun lapset kilvan kertovat kuulumisiaan ja toimittavat pukille laatimiaan kirjeitä piirrustusten kera. Eräs pikkutyttö kysyy, että muistaako Pukki, kun hän viime vuonna kävi tytön kotona Sisiliassa. Tokihan pukki sen muistaa, johon pikkuneiti vastaa, että tänä vuonna hän asuu uudessa kodissa, ilmoittaa osoitteen ja vannottaa pukkia, että tämä muistaa varmasti tulla oikeaan paikkaan jouluna. Joulupukki ja tytön isä katsovat toisiaan ja heillä on ilmiselvästi vaikeuksia pysyä totisina lapsen tarinoidessa.

Toisen päivän avajaisissa pikkutontut viihdyttävät toriyleisöä kajauttaen ilmoille heleästi muutaman joululaulun suomenkielellä. Ja kun pianolla pienokaisia säestävä maestrotonttu soittaa reippaan joulurallin alkusävelet "No onkos tullut kesä nyt talven keskelle..." kaikki kynnelle kykenevät yhtyvät lauluun.

Nuorille kävijöille on myös oma paja, jonne he katovat Muumien, tonttujen ja muiden satuhahmojen maailmaan seuraamaan taikatalvea ja askartelemaan. Sillä aikaa kun lapset touhuavat oman ohjelman parissa, vanhempi tai mummi tai kummi ennättää pyörähtää torilla varmistamassa, että pukinkontista löytyy pehmeitäkin paketteja. Pohjoismaisten lastenvaatemerkkien tai käsityönä tehtyjen yksilöllisten tuotteiden muodossa.

Ostoksia. Marimekkoa, suomalaisten kuvittajien kortteja ja Proseccoa - kauniilla kuvilla maustettuja kivoja tarinoita Italian Stresasta - jota nautitaan turkinpippurisuklaan ja pipareiden kera.  [Kuva Anna Maria Pulkki]

"Sijaitseeko Joulupukin kotipaikka Suumäellä, Silmävaaralla vai Korvatunturilla?"

Ravintolassa kokkitontut ovat laittaneet kystä kyllä niin kuin kunnon juhlaan kuuluu. Hellalla muhii maukas lohisoppa ja lohi on uinut myös reilujen ruisvoileipien väliin. Pääkokki on kehittänyt oivan reseptin glögijuomalle, jota tarjoillaan höyryävän  kuumana perinteisten piparkakkujen kera. Vilpoisassa ulkoilmassa nautittavat lämmin keitto ja kuuma glögi maistuvat erinomaisesti ja ravintolan tuoleille on kiva istahtaa huilamaan kierroksen päätteeksi.

Torilla vierähtää helposti tunti jos toinenkin, koska siellä on paljon nähtävää ja kuultavaa. Paitsi esillä olevien tuotteiden ihastelu ja hypistely, tarinat niiden takana ovat kiehtovia ja mielenkiintoisia. Joulutori on kokonaan suomalaisten järjestämä tapahtuma, mutta pohjoiseurooppalainen monikulttuurisuus on sen rikkaus.

Sitten vaan ostokset mukaan ja takaisin kuulaanharmaaseen kaupunkiin, jotta muutkin pääsevät nauttimaan torista ja sen tunnelmasta. Ostosten lisäksi mukaan tarttuu iloinen punainen mieli, jota kaupungin talvinen harmaus ei haalenna.

Yhdessäolo ja yhdessätekeminen on mukavaa. Ollaanko mukana ensi vuonnakin? No tottakai ollaan!



#ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018

Luukku 12: Tahdon Asiat / USA


Kommentit

  1. Teillä tuntuu olevan hyvä meininki ja mielettömän isot joulumarkkinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnelma on ihana. Jo paikka itsessään on kaunis, mutta kyllä tunnelman luo se, että torin tekijät ovat niin mielellään toteuttamassa tapahtumaa mikä näkyy laadussa. Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että joulutori tuotteineen ja ohjelmineen myös kiinnostaa yleisöä.

      Poista
  2. Aivan mieletön joulutori! Meidän vastaava taitaa olla aika väsähtänyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tori on vasta kolmevuotias taapero, joten intoa sen tekemiseen riittää :)

      Poista
  3. Komppaan edellistä - en olisi arvannut, että siellä on noin vilkas Suomi toiminta. Hienoa !

    VastaaPoista
  4. Täällä tosiaan on aika paljon paitsi ammattisuunnittelijoita myös taitavia käsityöläisiä, joten tuotevalikoima on monipuolinen ja laadukas. Suomikoulu ja kotileipurit varmistavat, että tuoreita leivonnaisia piisaa ja suomikoululaiset myös pitävät huolen lasten työpajoista ja musiikkiesityksistä. Mutta koko torin olemassaolo perustuu vapaaehtoisuuteen ja torin toteuttaminen on pitkälti vapaaehtoisten harteilla.

    VastaaPoista
  5. Ilman vapaaehtoisia ei tosiaan tällaisia saa mitenkään järjestettyä! Ja ihanalta näyttää teidän tori, ja minullekin tuli hieman yllätyksenä, että siellä on noin paljon aktiivista suomipopulaa, hieno homma! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jenni. Itse asiassa minullekin suomalaisten lukumäärä oli yllätys muutama vuosi sitten. Ajattelin siihen asti, että ehkä sellainen satakunta meitä täällä aluella hyörii tahoillamme.

      Poista
  6. Oi limppua ja vaikka mitä, luin ihan vesi kielellä ! Ihana tunnelma ja huikea tämä joulukalenteriprojekti. Terveiset Pariisista ! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toritunnelma oli kyllä ainutlaatuinen ja herkkuja siellä oli monenlaisia. Ja täällä kiva vaan jatkuu, koska 4.päivän luukusta sain oman joululahjani fantastisten Nightwishin spektaakkelin muodossa. Terveisiä Milanosta :)

      Poista

Lähetä kommentti

Luetuimmat

Makunystyrät kuntoon, Riikka ja Jyrki Sukula!

Ananaspizza! Mamma mia!

Koronahorroksesta herätys

Täytetyt paprikat ja parempi mieli