Joulu

Ihana herätys. Silmät avautuvat verkkaisesti ja mieli herää hiljalleen syvästä koomasta. Kroppa seuraa perässä omassa tahdissaan. On Joulupäivän aamu. Verkkaisuus päivän sana.

Aattoillan vietimme Federicon perheen kanssa hilpeästi tonttuillen. Söimme paistia ja joimme lientä. Unohtamatta alkupaloja, alkuruokia, meren eineksiä sekä hedelmiä ja jälkiruokia. Saattoi suuhun sujahtaa pientä naposteltavaakin. Yleensä ajan itseni ahdingon partaalle joulun kattausten äärellä, mutta ihme ja kumma tänä vuonna ruokailurytmi ja naposteluväli pysyivät hallittuina. Vieläkö muka tässä iässä voi oppia kohtuutta? Se selvinnee viimeistään vuoden kuluttua. 

Oivaa ukkia odotellessa olohuoneen esiintymisareenalla hyppelehti setä Taikuri (zio Mago), joka taikoi paitsi ilmeitä kasvoille ja sormien katoamisia myös puhelimen, mandariinin ja palan pizzaa pullon sisälle, ja toki sieltä poiskin. Mainittakoon, että koko tähänastisen uransa kaikki puujalkabravuurit, jotka helppoudellaan ja älyttömyydellään saavat kaikki vain nauramaan. Tältä osin rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto. Hiukan ennen puoltayötä kotiin tupsahti sitten Joulupukki "Herkkupeppu" tonttuineen. Kaikki saivat lahjoja ja hyvää mieltä, vaikka vanha viisaus pätee täälläkin. Ei ole tärkeää, mitä on kuusen alla, vaan keitä on sen äärellä.

Osa Korvatunturin väestä.

Joskus olen ajatellut, että joulu saapuu kuten muutkin päivät vuodessa, minkä se tekeekin. Vaan kyllä näihin paiviin kulminoituu paljon tavallista arkea enemmän. Ainakaan minä en joka päivä lounastauolla nauti pullaa ja kuohuviiniä työkavereiden kanssa tai laula yhtä paljon joululauluja pyöräillessäni työmatkoja. Enkä muina vuodenaikoina ole niin täynnä hyvää tahtoa kuin juuri tähän pimeään aikaan, jolloin tepastelen jouluvalaistuilla kaduilla tuntien silloin tällöin havun, kanelin tai kardemumman tuoksun tupsahduksen nenässä. Samaa käyttäytymismuotoa olen havaitsevani kanssaihmisissäkin. Kaupallisuus on osa joulua, mutta sen voi työntää taustalle ja antaa tilaa monelle tärkeälle arvolle, kuten inhimillisyys, läheisyys ja rauhallisuus. Joulu on juhla.

Tänä vuonna verkkaiseen Joulupäivän aamuun kuuluu samettisen herätyksen ohella pari lasia mainiota Chianti-viiniä, focacciaa ja tortilloneja sekä taltioitu Raskasta Joulua -konsertti. Nyt nämä nautittuamme lähdemme fiilistelemään Milanon hiljentynyttä keskustaa ja pyörimään piiriä Duomon aukion joulukuusen ympärille mikä muina päivinä ei ole mahdollista. Hietala-tonttu jää kotimieheksi.

Ave Maria.


Kommentit

Luetuimmat

Luukku 1: Kun saapuu joulu kaupunkiin

Makunystyrät kuntoon, Riikka ja Jyrki Sukula!

Ananaspizza! Mamma mia!

Koronahorroksesta herätys

Täytetyt paprikat ja parempi mieli