Koronahorroksesta herätys
Uusi aamu. Tekisi mieli jäädä sänkyyn loikoilemaan ja vain katsomaan teeveesarjoja puhelimen ruudusta. Millään ei huvittaisi nousta, ottaa muutamaa askelta kylppärin kautta kirjoituspöydän ääreen ja avata konetta. Millään ei huvittaisi. Mutta tietenkin teen kaiken tämän ja päivä lähtee käyntiin. Taas yksi samanlainen päivä. Vähän töitä ja sitten tiskivuoren tuijotusta kahvin tippumista odotellessa. Uudet purut survon täpötäyteen roskapussiin ja toivon, ettei pussi vielä repeä. Tämän jälkeen vähän lisää töitä ja sitten jääkaapin sisällön inventointia sillä välin kun uusi kahvi tippuu. Tiskit tuijottavat vieressä, että tähänkö ajattelit lisää tehdä ja roskapussi rapisee pahaenteisesti, ettei tänne ainakaan mitään mahdu. Hyvä on, hoidan teidät molemmat lounastauolla. Samoin kuin suihkussakäynnin ja pyykit koneeseen. Lounasaikaan taukoa ei tule. Tänäänkään, koska ilmenee kaikenlaista muuta puuhaa samoihin aikoihin. Nälkä kuitenkin yllättää, niin kuin joka päivä, ja tästä alkaa iltapäivän