Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Ensilumi satoi kahdesti

Kuva
Nukkuu korpi, ja nyt, aatoksissain minä matkaa teen yli metsien, uinuvan veen. Kuutar taivaan yön valaisee, maalaa maiseman, pohjoisen siimeksen. Kielon istutin ikihankeen ja hiljaisuuden tultua luotin tulevaan. Ensilumi satoi kahdesti, maalasi sieluni taulun. - Nightwish: Erämaan viimeinen - The Last of the wilds Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta 2016. Toivotamme Federicon kanssa rauhaa, rakkautta ja hyvää joulumieltä jokaiseen kotiin.

Täytetyt paprikat ja parempi mieli

Kuva
Yhdeksän vuotta sitten tehdessäni lähtöä Italiaan eräs kollegani pyysi lähettämään silloin tällöin ruokaohjeita. Häveten täytyy myöntää, että tästä toiveesta olen luistanut. Rakastan ruokaa, mutten juuri sen valmistusta. Lisäksi kun vielä on käynyt niin hyvä tuuri, että puolisostani on kuoriutunut todellinen kotikokki, hommat keittiössä ovat jääneet vähiin pieniä pätkätöitä lukuunottamatta. Vaan eilen työpäivän aikana mieleen iski, että haluan valmistaa täytettyjä paprikoita. En siis vain syödä, vaan tehdä ne itse. Tilapäinen mielenhäiriö, jonka en usko toteutuvan ihan heti uudestaan, mutta eilen sain homman vietyä suunnittelusta toteutukseen asti. Suorittaessani soundcheckiä tarvittavien välineiden ja ruoka-aineiden kanssa kotikokki pälyili ja suhtautui epäillen koko konsertin onnistumiseen. Olan taakse ilmestyi vähän väliä puhuva pää, jolta sateli neuvoja valmistusprosessia varten. Ei uskonut ukkokulta, että selviäisin, mutta vetäytyi lopulta tuppisuuna sohvalle, kun ilmoitin nap

Sen parempi soppa mitä enemmän sattumia

Kuva
Taannoisen palokuntaepisodin innoittamana Viherjuuria-blogin Heidi haastoi minut muistelemaan matkoja ja erityisesti niihin liittyviä sattumuksia. Vuosien varrella on tullut reissuissa rähjäännyttyä ja monenlaisissa liemissä uitua, mutta koska kallisarvoiset valokuva-albumit ovat Suomessa ja minä Italiassa, päädyin selaamaan muistikuva-albumiani. Koska lähimuisti tuppaa tökkimään, valitsin tähän spontaanisti tapahtumia kultaisilta nuoruusvuosilta, jolloin moottoritie oli kuuma, viini virtasi Venetsiassa ja kamerakin oli vain kamera. Kaksipyöräiset Hondat ovat aina olleet luotettavia matkakumppaneita. 1. Punaisia lyhtyjä Aloitin aktiivisen matkamoottoripyöräilyn ylivedolla yhdeksänkymmentäluvulla silloisen poikaystäväni kanssa. Kerran kesälomalla päätimme lähteä kuluttamaan kumia Keski-Eurooppaan toisen motoristipariskunnan kera. Lomanavajaiset vietettiin Itämeren sukkulalla, nyt jo vihreämmille vesille seilaamaan päätyneellä Finnjetillä. Kun olimme tukevasti Saksanmaalla

Suosittelen Milanossa: Monumentaalinen hautausmaa (video)

Kuva
Mitäpä mietit, kun Milanoon tullessasi ehdotan käyntiä hautausmaalla? Oikeutetusti ensimmäisenä mieleen saattaa nousta ajatus, että miksi ihmeessä? Olen nähnyt näitä ilmassa leijailevia kysymysmerkkejä useimpien ystävieni ja tuttavieni ympärillä, kun olen visiitistä vihjannut. Tylsähkö vakiovastaukseni on, että saat kyllä vastauksen, kun näet paikan. Jos puolestaan haluat nojatuolimatkailla, alla oleva video antaa esimakua siitä, millainen paikka on kyseessä. (Koska kokoamani alkuperäinen video sisältää tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia, se ei ole nähtävissä Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa eikä Meksikossa. Pääset katsomaan muokatun videon myös edellä luetelluissa maissa klikkaamalla tätä. ). Video on katsottavissa myös suoraan youtubessa. Monumentaalinen hautausmaa ( ital. Cimitero Monumentale ) on ainutlaatuinen keidas keskellä kaupunkia. Vehreä puisto ja rauhan tyyssija. Hiljainen pienoiskaupunki ja ulkoilmamuseo. Paikka, joka tarjoaa elämyksiä. K

Piti soittaa palokunta

Kuva
Kesäkuuma on pehmentänyt permanentin ja pään. Sain kimmokkeen tämän tekstin julkaisuun, kun Etelä-Saksassa asuva ulkosuomalainen äiti päivitteli lukkosepän hintalappua jäätyään lukkojen taakse kodin ulkopuolelle. Alunperin kirjoitin tarinan blogiryhmän kommenttilootaan, missä näin kirjoituksenkin ensimmäisen kerran, mutta nyttemmin mieleeni juolahti, että tässähän on ainekset yhden kulttuurisopan keittoon. Pii-paa, palokunta saapuu. On työtehtäviä moninaisia, mihin kutsutaan palomiehiä. (Kuva täältä )  Muutettuani Milanoon tutustuin eräässä rokkibaarissa palomieheen, joka vapaa-aikanaan viihtyi samojen sointujen ääressä. Kerran meillä tuli puheeksi palomiesten monipuolinen toimenkuva ja kaveri kertoi, että perinteisten sammutus- ja pelastustehtävien lisäksi palokuntaa pyydetään paikalle monissa arkipäiväisissä ongelmatilanteissa, kuten avaamaan ovi tapauksessa, jossa joku on jäänyt lukkojen taakse. Ihmettelin isoon ääneen, että mitenkä? Jos oven kiinnipainettuaan huomaa avaimen j

Ei olisi kirkosta uskonut

Kuva
Eräs ystäväni tässä taannoin päivitti olleensa katsomassa jalkapallon Euroopan-mestaruuskisojen semifinaaliottelua Paavalinkirkossa Helsingissä. Että mitenkä? Huudahtivat italialaiset kollegani kuorossa, kun pilke silmässä kerroin jalkapallon olevan Suomessa niin pyhä asia, että kirkkoonkin viritetään kisakatsomo. Kollegani eivät vaan huomanneet pilkettä silmässäni, vaan alkoivat epäuskoisina pyörittää silmämuniaan vedoten siihen, ettei Suomessa edes pelata jalkapalloa. Tottakai pelataan. Italiaan ja muihin perinteisiin palloa potkiviin kansakuntiin verrattuna pääsarja vain pelataan kesäaikaan, koska talvisin kiekkoillaan. Kotimaan SM-sarjan lisäksi monet futisfanit Suomessa seuraavat erityisesti Englannissa pelattavaa Valioliigaa sekä Saksan ja Espanjan pääsarjoja. Myös Italian A-sarjalla on omat kannattajansa ja tunnen jopa muutaman suomalaisen, jonka kanssa tifaamme samaa joukkuetta . Niin että kyllä suomalaisten sydämistä löytyy lokero jalkapallollekin ja kirkon alttarilla t

Nightwish ja Rooma ne yhteensoppii

Kuva
Sinfonisen metallimusiikin uranuurtaja Nightwish ja ikuisena pidetty antiikin kaupunki Rooma solmivat kesäkuussa liiton, jota olimme todistamassa iloisella suomalaisella porukalla. Liitto sinetöitiin "Rock in Roma"-tapahtumassa, jossa Apocalyptican jousimiehet ja Epican lentävät hollantilaiset lämmittivät areenan pääesiintyjää varten. Rockia Roomassa 8.6.2016. Nightwishin rumpali Kai Hahto ja nokkamies, kosketinsoittaja Tuomas Holopainen. (Kuva Kai Hämäläinen) Marco Hietala tunnetaan paitsi Nightwishin laulavana basistina myös kuopiolaisen Tarot-yhtyeen toisena perustajajäsenenä. (Kuva Kai Hämäläinen)  Edellisen kerran näin Tuomas Holopaisen, tuon metallimusiikin Mozartin ja sinfonisen metallin Sibeliuksen, uudistuneen kokoonpanon viime vuoden marraskuussa Italian Bolognassa. Konsertista jäi mahtava fiilis ja tuntuu, että konsertti on liian laimea sana kuvaamaan bändin lavashowta. Kyseessä oli spektaakkeli, jossa musiikki ja elokuva vuorottelivat, yhdistyivät ja l

Työmatka pyöräillen Milanossa (video)

Kuva
Aloitin työmatkojen kulkemisen polkupyörällä vasta viikko sitten. Tekosyiden lista siihen, miksi nousin satulaan kohtalaisen myöhään, on pitkä, mutta mainittakoon päällimmäisenä laiskuus. Sitten on tietysti kevätsateet tai ainakin uhkaavannäköiset sadepilvet, joita loppujen lopuksi olen nähnyt enemmän television sääennusteissa kuin ikkunasta ulos katsomalla. Enivei. Koko viime viikolle oli tiedossa pelkkää polloa ilman pilvenhattaraa, joten pumppasin kesäkumit, keräsin vaihtovaatteet kassiin, liimasin ylimääräisiä silmiä verkkatakin selkään ja pistin pyöräilylaulun soimaan. Sitten sain vielä huiman idean kuvata matkantekoa videolle, joten tämän postin myötä Anniinankulma on siirtynyt myös vlogiaikaan. Seuraavassa vajaan kymmenen minuutin video siitä, millaisissa merkeissä pyöräilin noin kahdeksan kilometrin matkan ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Vaikka Milanon liikenteessä pätee vanha kaupunkiviidakon laki "mieluummin hengissä kuin oikeassa", pyöräily kaupungin kesk

Lyödään hyvästit selibaatille

Kuva
Maanantai. Ihan liian aikaisin herätyskellon tuttu, lempeästi herättelevä soundi saapui korvakäytävään. Matkalla tajuntaan ääni muuttui ärsyttäväksi. Zeniä ja harmoniaa. Reipasta mieltä ja maailmaa syleilevää sopusointua. Itsellesi vaan, mutisin tahmaisesti ja vannoin jälleen kerran, että maanantaiaamun herätykseksi vaihdan jotain räväkämpää. Sellaista, joka kertanyhtäisyllä irrottaa unihiekat ripsistä ja saa lantion vatkaamaan makuullakin niin, että kroppa singahtaa sängystä kuin laakerikuula lingosta. Ensimmäisenä mieleen tuli Nightwishin Wishmaster. Kanuunalaukaus uuteen viikkoon unohtui, kun hapuilin häirikköpuhelimeni tyynyn alta ja päättäväisesti annoin itselleni vielä kymmen minuuttia armonaikaa. Ja sitten toiset kymmenen... Viikonloppuisin sänkyyn yksinkertaisesti pamahtaa niin voimakas magneettikenttä, että sen syleilystä on mahdoton ampua räjähdysmäiseen lähtöön. Varsinkaan liibalaabamaisen herätysäänen säestämänä. Yrittäessäni tökätä luurinnäyttöön kolmatta jatkoaikaa, m

Ja jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön!

Kuva
En yleensä lupaa mitään, koska en luota siihen, että pystyn pitämään lupaukseni. Varsinkaan itselleni. Olen melkoinen tuuliviiri ja takinkääntäjä, ja siksi pyrin antamaan vain lupauksia, jotka uskon kykeneväni lunastamaan.  Tämän kirjoitettuani voin samantien kääntää sormen osoittamaan itseäni, sillä laiskaan blogiuraanikin mahtuu muutamia asioita, joita en ole saanut toteutettua tähän päivään mennessä. Esimerkiksi en ole vieläkään saanut palkattua pieneen kotiimme siivoojaa, vaikka niin uhosin kirjoittaessani arkielämää helpottavista asioista . Emme myöskään ole valloittaneet Italiaa sudentin savolaisen arjen tarpeeseen synnyttämällä savustuspussilla, vaikka aiheesta kirjoitin aikoinaan suureleisesti otsikolla: lämminsavulohi valtasi markkinat .  Tänä aamuna blogilistan tarjontaa silmäillessäni eteen hyppäsi Rahaa säästävän äidin vesipostaus , jonka nähtyäni lupausgeneraattorini heitti välittömästi ilmoille uuden sitoumuksen: tästä lähtien juon vettä. Enemmän vettä ja useammin. Ku

Kakkajuttuja ja muita alatyylin ilmaisuja

Kuva
Esko Kyrön blogissa on arvonta , johon osallistumalla voit voittaa päheän palkinnon. Palkintoa enemmän ihastuin kuitenkin varsinaiseen tehtävään, jossa tiedustellaan lukijoiden mielipidettä siitä, mikä on suomenkielen kaunein sana.  Tottahan toki uteliaisuuteni nosti päätään kuin matelija, joka terävöityy seuraamaan käärmeenlumoojan soittoa. Aloin plärätä läpi vastauksia, joita oli tipahtanut kommenttilootaan jo hyvän matkaa yli kahden sadan siinä vaiheessa, kun menin Eskon blogia nuuskimaan. Poimin joukosta monta kaunista sanaa, mistä isoa osaa itse en olisi edes osannut ehdottaa. Yllättävien sanojen ohella mielenkiintoista oli pohtia sitäkin, että mikä oli mahtanut olla se keskeisin kriteeri, jonka perusteella vastaaja oli sanansa valinnut.  Sitten hoksasin sanan, joka piirsi pienen hymyntapaisen kasvoille. Pupu. Kiva ja suloinen sana, jota on mukava kuiskia esimerkiksi puolison korvaan, kun ollaan hempeitä. Paitsi jos puoliso on italialainen. Nimittäin pastanjauhajan korvaan su

Muotoilun pääkaupunki

Kuva
Oletko koskaan miettinyt, milloin kannattaisi piipahtaa Milanossa? Oletko kiinnostunut muotoilusta, sisustuksesta ja huonekaluista? Jos vastaat jälkimmäiseen kyllä, niin minä kerron, että huhtikuun toinen viikko on erittäin otollinen ajankohta viikonpituiseen visiittiin perinteisesti muotiin ja talouselämään kytketyssä metropolissa. Ja jos hengenravinnon ohessa olet ennakkoluuloton makumaailmanmatkaaja, väitän, että ainakin kerran elämässä kalenteriin kannattaa raivata tilaa Milanon muotoiluviikolle ( Fuorisalone, Design Week ). Ihan jo pelkästään hengittämään mielikuvituksellisen suunnittelun ilmapiiriä ja aistimaan välittömää luovuuden tunnelmaa. Kerran vuodessa Lombardian läänin pääkaupunki saa viikon ajaksi myös muotoilun pääkaupungin tittelin. Huonekalumessut ja niiden ympärille muodostunut designviikko on alkamassa.  Designviikko kytkeytyy Milanon sisustus- ja huonekalumessuihin ( Salone del Mobile ). Mutta siinä missä messut on tarkoitettu pääasiassa ammattilaisille

Espresso kahvinhengellä vai ilman?

Kuva
Meillä oli pääsiäisen alusviikolla mukavaa, kun ystävä Suomineidon helmasta pyyhkäisi käymään muutamaksi päiväksi. Yhteinen aika pyöri vahvasti italialaisen ruoan ja juoman ympärillä, ja tähän yhtälöön kuului olennaisesti myös kahvi. Espresso. Olen kirjoittanut, että blogini käy punaviinin voimalla, mutta totuuden nimessä totean, että toinen kantava juoma on vähemmän esillä ollut kahvi. Espresso. Pääsiäisenä kellotaulun isoviisari kierähti joutuisasti kokonaisen kierroksen osoittamaan poikkeusaikaa, joten käynnistyköön uusi aikaisempi aamu kahvin keitolla. Ruokakulttuurille tunnusomaiseen tapaan italialaisessa miljöössä myös kahvinkeittoon suhtaudutaan sille kuuluvalla vakavuudella. Siten espressoakaan ei heitetä tosta noin vaan, vaan se valmistetaan menetelmän mukaan. Tosin menetelmiä on yhtä paljon kuin keittäjiä, mutta noin pääpiirteissään vaiheet ovat samat: 1. esivalmistelut 2. vesisäiliön täyttö 3. kahvin mittaus 4. keittäminen 5. nauttiminen Äkkiä ajateltuna kyse ei ole

Olipa kerran elämää milanolaisessa yliopistossa

Kuva
Pohjois-Italiassa viihtyvän ja arkisesta onnesta kirjoittavan Katan posti kirvoitti mieleen omat tenttikokemukset ja -tunnot italialaisessa yliopistossa tenttimisestä. Vuonna 2002 olin vaihdossa milanolaisessa Bocconin yliopistossa, jossa kevätlukukausi huipentui kurssiarvosanat määrääviin kokeisiin ja ryhmätöihin. Luennoilta hankitaan välineitä, joita sitten työelämässä sovelletaan. (Kuvat täältä ja täältä )  Kun hoksasin, että puolet valitsemistani kursseista tentittäisiin suullisesti ( esame orale ), pelko ja epävarmuus pyrkivät takalistoon. Ihan niin yksinkertaisesta syystä, että kyseiset kurssit olivat italiankielellä, joka ei vielä ollut iskostunut lainkaan puhuvan kieleni päälle. Hyvä, jos kauniista puhutusta kielestä ylipäätään mitään ymmärsin, sillä luennoillakin olin kulkenut kevään ajan kuin Moilasen Hoo. Ulkona kuin parveke.  Ymmärrys puhuen läpikäytävistä tenteistä tuli kuitenkin niin myöhään, ettei hiipien etenevä pelko ehtinyt tarttua pakaroihin, vaan ensimmä