Vehnäpelto keskellä kaupunkia

Mitä tapahtuu viljapellolle, kun se tuodaan keskelle kaupunkia? Siitä tulee taideteos.

Viime lauantaina olin avajaisissa. Vehnäpelto - Wheatfield (ital. Campo di grano) - on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin teos, joka on toteutettu ensimmäisen kerran Manhattanilla vuonna 1982

Vuosi 1982. Agnes Denes tepastelee pellollaan keskellä Manhattania. (Kuva täältä)
















 Milanon peltoala sijaitsee uudelleenrakennetussa kaupunginosa Porta Nuovassa (Uusi Portti), johon kymmenen vuoden valtavan rakennusurakan aikana on syntynyt arkkitehtuuriltaan ja ideologialtaan täysin aiemmasta poikkeava kaupunkimalli. Lopputulos on huikea ja aluetta kutsutaankin Milanon Dubaiksi.

Asemakaavan sydän on iso puistoalue, jonka ympärillä olevat keskustalähiöt - Garibaldi, Isola ja Varesine - kaavoitettiin ja rakennettiin uusiksi. Ennen kuin arkkitehdin kynä piirsi puiston, kyseinen alue oli joutomaana yli viidenkymmenen vuoden ajan. Sinänsä uskomatonta, koska tontti sijaitsee kaupungin ytimessä. Puistoa kutsutaan Puutarhaksi (ital. i giardini), mutta nimi johtaa hiukan harhaan, sillä nurmikon ja puutarhakasvien asemesta 50 000 neliömetrin viheraluella kasvaa vehnää.

Siemenet kylvettiin tantereelle talkoovoimin 28. helmikuuta ja yleisölle peltopuisto avattiin lauantaina 11. huhtikuuta. Aika näyttää missä muodossa maan antimia tullaan nauttimaan, mutta pasta, leipä ja vehnäolut ovat vahvoilla veikkauksessa. Sadonkorjuun aika koettaa loppukesästä.

Siemenet vakoon. Tältä näytti kevätkylvö helmikuun viimeinen päivä.
Siemenet vakoon. Tältä näytti kevätkylvö helmikuun viimeinen päivä. (Kuva täältä)
Puiston avajaiset. Tältä näytti orastava vehnäpelto huhtikuun puolessa välissä.
Tältä pellon odotetaan näyttävän heinäkuussa. (Kuva täältä)
 Vehnän viljely kaupunkipuistossa ei tietenkään ole puhdas sattuma, vaan linkittyy maailmannäyttelyn teemaan "Ravintoa planeetalle, energiaa elämälle". Pelto on osa projektia 'MiColtivo. The Green Circle', jossa lähtökohtana on ollut luonnon läsnäolo kaupungissa ja sen hyvinvoinnin huomiointi kaupunkiasumisessa. Projektin tuotoksena on syntynyt reitti, jonka varrella on neljä etappia.

Viljan kasvua seuratessa voi osallistua puutarhan pitoon alueelle perustetulla kasvimaalla tai tutustua 27-kerroksiseen asuintaloon, suomalaisittain Pystymetsään (ital. Bosco verticale), jonka suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja kestävyyteen. Neljännessa kohteessa esitellään projektin teemat ja varsinaisen rakennustyön vaiheet. Esitykset pyörivät projektista vastanneen säätiön tiloissa.

Puutalo pellon laidalla.
Innostuin seuraamaan alueen rakentamista muutama vuosi takaperin. Muutettuani seudulle seitsämän vuotta sitten kaupunginosa oli vielä täynnä reikiä ja monttuja. Rakennustyöt olivat käynnissä, mutta minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä oli tulossa. Hyvä jos oli arkkitehdeillä ja insinööreilläkään.

Muutaman vuoden työt etenivät niin, ettei niihin tullut kiinnitettyä suurta huomiota. Alueella koneet pauhasivat, kilke ja kalke raikui kaikkiin ilmansuuntiin ja rakennukset kohosivat. Muutamat ihan pilviin asti. Ensimmäisten piirtäjien noustua eksyimme kerran tilaisuuteen, jossa valmis aluekaava oli esillä noin kymmenen neliömetrin pienoismallina. Kävi ilmi, että kyseessä oli hankkeesta vastaavien järjestämä tilaisuus, jossa esiteltiin rakennusprojektin edistymistä. Jo aihe itsessän oli mielenkiintoinen, mutta kun se myös oli puettu runsaan aperitiivin kaapuun, siitä tuli ihan vastustamaton.

Nyt kun projekti on loppusuoralla, sadonkorjuuta ja -juhlia odotellessa korjaamme eloa nauttimalla kesäisestä kaupungista ja sen tarjoamista uusista tapahtumista.

 
 Porta Nuova vehnäpeltopuiston avajaispäivänä 11.4.2015.

Kommentit

Luetuimmat

Luukku 1: Kun saapuu joulu kaupunkiin

Makunystyrät kuntoon, Riikka ja Jyrki Sukula!

Ananaspizza! Mamma mia!

Koronahorroksesta herätys

Täytetyt paprikat ja parempi mieli