Eilen 17. maaliskuuta vietettiin Irlannin kansallispäivää, joka
ystävän- ja sinkkujenpäivän tavoin perustuu suojelupyhimyksen - Pyhän Patrickin
(
ital. San Patrizio) - muisteloon. Nykyään tässäkin juhlassa viettotavat
ovat hyvin maanläheiset, ja monien maiden tavoin myös Italiassa Pyhän
Patrickin paivä on tullut osaksi pubikulttuuria.
Juhlijat ja
humppapaikat pukeutuvat vihreään, siellä täällä heiluvat hassut vihreät
hatut ja somistuksessa toistuvat kolmiapila ja Irlannin lippu. Kansanlaulut
tunkevat ämyreistä ja soittoruokaloissa tarjotaan irlantilaisia
erikoisuuksia, kuten Irish stew -muhennosta, erikoismakkaroita, Dublin coddlea ja soodaleipää. Pääosassa ovat kuitenkin juomat: erityisesti
tumma Guinness on baarikansan mieleen, mutta iloisesti kilahtavat myös
viski- ja kermaliköörilasit. Saattaapa joku tilata joukkoon kahvinkin,
nimittäin Irish coffeen.
 |
| Kippis - cin cin - ja jos saisi vielä kulauksen. |
 |
| Tätä menoa katsoessa on vaikea kuvitella, että aikoinaan Pyhän Patrickin päivänä pubit pidettiin kiinni. |
Kerran
vuodessa vedämme siis hatut päähän ja tungemme itsemme mukaan
pursuavaan juhlahumuun. Luritamme kansanlauluja ja kilistämme kuohuvalla
kuten kunnon irkkujuhlassa kuuluu. Mutta kaiken hulinan ja tungoksen
keskellä mieleen hiipii yhä toteutumaton haave Irlannin matkasta:
vehreistä laaksoista, jylhistä rannikoista ja hyväntuulisista
kaupungeista. Joskus vielä haluan kiertää kauniita maisemareittejä
tutustuen kodikkaisiin kyliin ja eläväisiin kaupunkeihin. Uppoutua
dubliinilaisen pubin syleilyyn ja aistia ilmapiiriä, jossa James
Joyce, Oscar Wilde ja U2 ovat kasvaneet.
Huomenna 19.
maaliskuuta juhlitaan Pyhää Joosefia (
ital. San Giuseppe) ja sen myötä
italialaista isien päivää.
 |
| Le Zeppole. Italialaisen isänpäivän herkku. Uppoöljyssä (tai uunissa) paistettu pullataikinaan perustuva leivonnainen, joka koristellaan kreemillä ja kirsikoilla. |
Onnea kaikki isät!
Kommentit
Lähetä kommentti