Ferragosto ja vielä on punaviiniä

Hupsista huikkaa, tämäkin vuosi on sännännyt yli puolenvälin niin, ettei mun seinältä löydy ensimmäistäkään kirjoitusta. Muutaman ystävän kanssa tässä vitsailtiin, että kirjoituskynän polttoaineena käyttämäni punaviini on loppunut. Inspiraation lähde kuitenkin on ehtymätön.

Palasimme eilen Suomesta, jossa vietimme toimeliaan mutta samalla oikein rentouttavan loman. Olen luonnostani äärettömän laiska, joten on onni, että tekeminen tuottaa iloa ja nautintoa enemmän kuin pelkkä paikallaanolo. Vaikka toki sitäkin tarvitsen. Joutenoloa ihan vaan jalat kattoon nostaen, kirjojen ja artikkeleiden maailmoihin solahtaen ja erityisesti perheen ja ystävien kanssa yhdessäollen ja seurustellen.

Kuin viini vanhetessan myös kotimaassa vietetyt lomat paranevat ajan kanssa. Suorituskeskeisyys katoaa ja tilalle astuvat tuokiot, jotka tallentuvat omaan kaikkien aistien muistikuva-albumiin. Eivät niinkään instaan tai faceen tai muuhun somekanavaan, jossa jaetut hetket eivät välttämättä piirry niin ainutlaatuisina toisille kuin ne itse kokee. Vai miten on? Joka tapauksessa ommoo lommoo anottiin ja saatiin ja nyt se on lähellä, vaikkakin takanapäin. Huomenna tartumme arjen kahvaan, mutta tänään juhlimme keskikesää, italialaisten mittumaaria. Soon Ferragosto.

Kyseessä on keisari Augustuksen julistama viljankorjuujuhla, jota alunperin on vietetty elokuun 1. päivä. Aikanaan kepulikonstein hallitsijaksi noussut keisari halusi esiintyä vaatimattomana kansanmiehenä, minkä vuoksi hän lisäsi maanviljelijöille osoitetun lepopäivän muiden elokuussa vietettävien pakanallisten pyhäpäivien joukkoon. Elonkorjuujuhla oli kiitos edellisten kuukausien raskaasta työstä. Juhlapäivänä työläiset kävivät onnittelemassa isäntiä, joilta saivat vastineeksi talon herkkuja. Maataloustöistä vapautetut hevoset osallistuivat juoksukilpailuihin ja muut kotieläimet, kuten härät ja aasit, puettiin kukkasin juhlia varten.

Sittemmin katolinen kirkko pisti sormensa tähänkin pakanalliseen juhlaan, minkä seurauksena juhlapäivä siirtyi elokuun 15. päivään ja siitä tuli myös Neitsyt Marian taivaaseenastumisen juhla. Toisaalta keisari Augustuskin on osoittautunut niinkin tavalliseksi kuin Teuvo Hakkarainen tai Silvio Berlusconi ja vaatimattomaksi kuin Juha Sipilä tai Vladimir Putin, joten voin helposti irrottaa myös tämän vapaapäivän sen poliittisesta ja uskonnollisesta taustasta.

Tänään nautimme siis auringosta, lämmöstä, viinistä ja pienistä tapahtumista fillaroiden ympäri kaupunkia.

Olemisen siedettävä keveys. Loma ja elonkorjuujuhla ovat mainiota aikaa elonkorjaukseen.
---
All we need to make us really happy is something to be enthusiastic about. -- Charles Kingsly

Kommentit

Luetuimmat

Makunystyrät kuntoon, Riikka ja Jyrki Sukula!

Ananaspizza! Mamma mia!

Luukku 1: Kun saapuu joulu kaupunkiin

Kakkajuttuja ja muita alatyylin ilmaisuja

Ravintolapäivä on joka päivä - tule meille syömään italialaista kotiruokaa